Millaisen epidemian kanssa olemme tekemisissä?

Flunssa vai musta surma?

Kun mietitään millaisiin toimenpiteisiin meidän kannattaisi ryhtyä ja miten meidän tulisi suhtautua Covid-19 tilanteeseen, on tärkeää, että päätöksemme perustuu mahdollisimman paikkansapitävään ja ajankohtaiseen tilannearvioon. Jokainen ymmärtää, että pieleen menee helposti, jos päätöksenteko perustuu esimerkiksi vanhentuneeseen tietoon tai jopa mielikuviin.

Me ihmiset olemme kuitenkin valitettavasti sellaisia, että päätöksentekomme perustuu pitkälti tunteisiin ja yritämme usein rationalisoida päätökset, jotka on tehty tunteiden perusteella. Monien mielessä kummittelee vielä vuoden 2020 kuvat Kiinasta ja Italiasta, missä ihmiset makailivat kaduilla ja sairaaloissa oli täysi paniikki päällä. Ottamatta kantaa näiden kuvien aitouteen on selvää, että nämä mielikuvat ohjaavat edelleen suhtautumistamme tautiin. Tilanne on kuitenkin muuttunut paljon kahdessa vuodessa. On opittu miten potilaita kannattaa hoitaa parhaalla tavalla. On kehitetty rokotteita. Ja ehkä tärkeämpänä, nykyinen SARS-CoV2 valtavariantiksi on tullut Omikron.

Miltä Covid-19 epidemia näyttää tällä hetkellä?

Omikron-epidemia näyttää kieltämättä leviävän hyvin nopeasti väestössä ja voidaan todeta, että suuri osa väestöstä tulee tapaamaan Omikronin lähikuukaisina.

Worldometrerin mukaan ajanjaksolla 3.1.–6.1.2022 on Suomessa raportoitu 45 230 Covid-19 tapausta. Samalla ajanjaksolla on raportoitu 74 koronapositiivisen potilaan kuolemantapausta. Tästä voidaan laskea tapauskuolleisuus (CFR) 0,16 %. Tämä luku on todennäköisesti liian korkea muutamasta syystä: kaikkien testipositiivisten kuolemansyy ei välttämättä ole Covid-19 vaan löydös voi olla sattumalöydös sairaalahoidon yhteydessä. Kuolleiden joukossa on todennäköisesti suhteellisen paljon Delta-varianttia sairastavia, koska se oli Suomessa valtavariantti vielä joulukuun alussa ja vakavien oireiden kehittäminen kestää tyypillisesti pari viikkoa.

Täytyy vielä muistaa, että tapauskuolleisuus on eri asia kuin infektiokuolleisuus (IFR), joka on todellinen kuolleisuus infektoitunutta kohden. Emme tiedä paljonko infektioita on tällä hetkellä, mutta voidaan olettaa, että luku on moninkertainen tapauksiin nähden, koska testauskapasiteetti on ollut rajallinen ja kaikki halukkaat eivät ole päässeet testiin. Lisäksi on olemassa merkittävä osuus infektoituneista, jotka ovat oireettomia, eivätkö sen takia hakeudu testaukseen. Eli todellisuudessa Omikronin infektiokuolleisuus on todennäköisesti reilusti < 0,1 %, enkä olisi yllättynyt, jos se olisi < 0,05 %.

Tässä kohdassa joku voisi kommentoida, että kuolemat laahaavat perässä ja tullaan vielä näkemään korkeat kuolemanluvut. Kokemukset Etelä-Afrikasta, Tanskasta ja Iso-Britanniasta, joihin Omikron saapui aikaisemmin, viittaavat kuitenkin vahvasti siihen, että kuolleisuus ei merkittävästi nouse Omikronin tartunta-aallon aikana.

Vertailu influenssaan

Vertailun vuoksi voidaan todeta, että infektiokuolleisuus kausi-influenssaan on tyypillisesti ollut noin 0,1 %. Lukujen valossa ollaan siis tekemisissä epidemian kanssa, jonka vakavuus on kausi-influenssan tasoa. Valitettavasti näyttää siltä, että useammat päättäjät luulevat, että he ovat vielä torjumassa alkuperäistä virusta vuodesta 2020. Jotkut torjuvat espanjantautia ja fanaattisimmat taistelevat mustaa surmaa vastaan. Realiteetti on kuitenkin, että Covid-19 ei voida enää pitää yhteiskunnalle merkittävänä tai poikkeavana uhkana ja päätökset toimenpiteistä pitää tehdä tämän tiedon valossa.